Urheilusukelluskerho MURENA ry on perustettu vuonna 1965 alunperin ruotsinkielisenä, jolloin joukko palolaitoksen sukeltajia yhdessä eräiden muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa kutsuivat koolle kaikki lähiympäristön sukelluksesta kiinnostuneet henkilöt. Perustava kokous pidettiin Porvoossa huhtikuun 2. Päivä 1965 ja kerho nimettiin Sportdykarklubben MURENAksi ensimmäisenä puheenjohtajanaan Klas Lindqvist. Suomen Urheilusukeltajain Liiton (SUSL) jäseneksi kerho liitettiin tammikuun 3. päivä 1967. Tämä mahdollisti osallistumisen liiton kilpailu- ja muuhun toimintaan sekä liiton hyväksymän sukelluskoulutuksen aloittamisen. Kerho muutettiin virallisesti kaksikieliseksi vasta 80-luvun puolivälissä, jolloin myös sen nykyisen säännöt otettiin käyttöön.Keväällä 1966 kerho liitettiin mukaan Porvoonseudun Pelastuspalveluun, josta kuitenkin päätettiin irrottautua jo samana syksynä laitteiden täyttöön liittyvistä käytännön syistä johtuen. Tästä huolimatta kerhon jäsenet osallistuivat yksityisesti Pelastuspalvelun toimintaan onnettomuuksien sattuessa. Vuonna 1986 kerho liittyi uudestaan nykyiseen VAPEPA:an, jonka myötä kerhon vastuulle kuuluvat erilaiset etsintätyöt vedessä. Harjoitusten lisäksi kerho on avustanut viranomaisia VAPEPA:n hälyttämänä jo useissa etsinnöissä. Vilkkaimmillaan VAPEPA -hälytykset valitettavasti olivat vuosina 1988-89, jolloin kirjattiin kymmenkunta onnistunutta hukkuneen etsintäsukellustehtävää.Varustehankinnat kerho aloitti vuonna 1969, jolloin kerhon ensimmäinen paineilmalaite hankittiin. Jo samana vuonna kalustoa täydennettiin neljän jäsenen yhteishankintana toteutetulla Luchard -merkkisellä kompressorilla. Rannikolla toimivalta kerholta puuttui kuitenkin edelleen toiminnan kannalta merkittävä osa kalustoa, oma vene.
Vuonna 1970, kun Porvooseen valmistui uimahalli, solmi kerho sopimuksen kaupungin urheilulautakunnan kanssa hallin altaiden pohjan puhdistuksesta viikoittain. Vastineeksi tästä työstä kerholle luovutettiin oma hallivuoro maanantai-iltaisin. Uimahallin hankittua robotin pohjan puhdistukseen 1990-luvun alussa jäi tämä työ pois kerhon vastuulta, mutta tarvittaessa kerholaiset edelleen tarkastavat ja puhdistavat vesikierron siivilöitä perinteisen maanantaivuoronsa yhteydessä. Vuodesta 1979 lähtien kerho on keväisin ennen uimasesongin alkua puhdistanut ja tarkastanut kaikki Porvoon kaupungin ja entisen maalaiskunnan alueen uimarannat niiden vedenalaisilta osilta. Tämän työn ansiosta moni uimari on säästynyt ikäviltä jalkavammoilta, sillä joka kevät pohjasta nousee kaikenlaista rikkinäistä lasia sekä muuta roskaa.
Kerhon koulutustoiminta aloitettiin uimahallin valmistuttua syksyllä 1970 vedetyllä ruotsinkielisellä snorkkelikurssilla. Hyvän menestyksen rohkaisemana vastaava kurssi pidettiin suomeksi jo seuraavana syksynä, ja ensimmäinen laitekurssi oman koulutusaineiston turvin keväällä 1972. Tästä eteenpäin kerho on järjestänyt vuosittain sekä vapaa- että laitesukelluskursseja, ja koulutusuudistuksen myötä nykyisin myös jatkokoulutusta laitesukeltajille. Nykyisin vapaasukelluskursseja järjestetään lähinnä tarpeen mukaan, mutta sen sijaan eri tasokursseja on parhaimmillaan ollut jopa 3 lomittain kevään aikana.
Vuonna 1973 kerholle hankittiin lopulta sen ensimmäinen tukialus, joka rahoitettiin silloisen puheenjohtajan Klas Lindqvistin nimiinsä ottamalla ja muiden kerholaisten takaamalla henkilökohtaisella lainalla. Vanhaa pelastusvenettä kunnostettiin perusteellisesti seuraavana keväänä ja se aloitti toimintansa juhannuksena 1974. Kaikuluotain tähän veneeseen saatiin hankittua vasta vuonna 1979. Jäsenmäärän kasvaessa vene kävi kuitenkin nopeasti pieneksi, ja veneen vaihto suurempaan tuli ajankohtaiseksi 1980-luvulle tultaessa. Nykyisen veneen kauppakirja allekirjoitettiin 16.4.1981. Myös tämän veneen rahoituksen takasivat yksityiset kerholaiset. Koska uusi hankinta vaati jonkin verran muutostöitä soveltuakseen paremmin kerhon käyttöön, sen remontointi aloitettiin ensimmäisen purjehduskauden jälkeen. Kun suuri osa töistä oli jo tehty, vene paloi osittain 25.7.1982. Vakuutusyhtiön maksaman korvauksen turvin rakennustyöt käynnistettiin uudelleen, mutta takaisku masensi pahoin aktiivisia talkoolaisia ja työtahti hidastui. Neljä vuotta kestäneen jälleenrakennusvaiheen aikana kerhon toiminta pikkuhiljaa hiipui, vaikka leirejä ja muita tapahtumia järjestettiinkin lainakaluston turvin. Vasta oman veneen uudelleen valmistuminen ja vesillelasku alkukesällä 1986 sai toiminnan jälleen kunnolla vauhtiin. Sitä on kestänyt aina näihin päiviin saakka.
Vuonna 2005 Urheilusukelluskerho Murena täytti kunniakkaat 40 vuotta.